Viikon mietiskelyn aihe 8.12.2017

Lapsenomaisen nöyrän uskon rikkauksia!  

 Vapahtajamme Adonai Yeshua asetti lapsenuskon esikuvaksi meille seuraavasti:

>>Niin Yeshua kutsui luokseen lapsen, asetti hänet heidän keskelleen ja sanoi: ”Totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse Taivasten Kuningaskuntaan. Joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, se on suurin Taivasten Kuningaskunnassa.”<< Matt. 18:2-4

Tuon lainauksen viimeinen lause on perin mielenkiintoinen: ”…se (uskossaan nöyrän lapsen kaltainen) on suurin Taivasten Kuningaskunnassa.” Osaammeko me kristityt kyllin arvostaa tuota opetusta, vai etsimmekö vain omaa kunniaamme ja arvostetuksi tulemista ihmisten silmissä?

Uskonisämme Abram, sittemmin Aabraham, oli vielä vanhanakin säilyttänyt lapsenomaisen uskon Yehowah Elohimiin. Tämä ilmenee kohdasta 1. Moos. 15:5-6

>>Sitten Adonai vei Aabrahamin ulos ja sanoi: ”Katso taivaalle ja laske tähdet, jos voit ne laskea.” Adonai sanoi vielä hänelle: ”Yhtä paljon on sinulla oleva jälkeläisiä.” Abram uskoi Yehowaan ja Adonai luki sen hänelle vanhurskaudeksi.<<

Apostoli Paavali viittasi opetuksissaan useita kertoja uskonisä Aabrahamiin. Tässä eräs sellainen lainaus: Gal. 3:7-14.

>>7-12. Tietäkää siis, että ne, jotka pitäytyvät uskoon, ovat Aabrahamin lapsia. Koska Torah (Toora) näki edeltäpäin, että Elohim vanhurskauttaa pakanat uskosta, se edeltäpäin julisti Aabrahamille hyvän sanoman: sinussa tulevat siunatuiksi kaikki kansat. Niinpä ne, jotka pitäytyvät uskoon, siunataan yhdessä uskovan Aabrahamin kanssa. Ne taas, jotka pitäytyvät Lain tekoihin, ovat kirouksen alaisia.

Onhan kirjoitettu: ”Kirottu on jokainen, joka ei pysy kaikessa, mitä Lain kirjaan on kirjoitettu, eikä tee sen mukaan.” On selvää, ettei kukaan tule vanhurskaaksi Elohimin edessä Lain avulla, sillä vanhurskas elää uskosta. Mutta Laki käskyineen ei perustu uskoon, vaan: ”Joka niitä noudattaa, elää niistä.”

13-14. HaMashiach lunasti meidät vapaiksi Lain kirouksesta, kun hän tuli kiroukseksi meidän puolestamme, sillä on kirjoitettu: ”Kirottu on jokainen, joka on puuhun ripustettu.” Näin Aabrahamin siunaus tulee pakanoiden osaksi HaMashiach Yeshuassa, jotta me uskon kautta saisimme luvatun Hengen.<<

Mieleeni muistui aiheeseen liittyen eräs tapaus 1970-luvun alusta. Olin eräänä talvena Veikko ja Lahja Hurstin asunnolla Herttoniemessä kotirukouskokouksessa. Se venyi niin myöhään, etteivät bussit enää kulkeneet ja Hertsikasta on pitkä matka Stadiin, keskikaupungille, Tennispalatsia vastapäätä, jossa silloin asuin. Täytyin kokouksen aikana voimallisesti Pyhällä Hengellä. Kun aioin kävellä kotiin, niin Henki sanoi: ”Mene tuohon bussipysäkille. Sinut viedään autolla kotiin.” Tein niin kuin Henki sanoi. 

Vain noin parin minuutin kuluttua näin upean mustan henkilöauton lähestyvän pysäkkiä ja kun se oli vielä noin 100 m päässä, kuulin Yeshuan Hengen sanovan: ”Tuo kuljettaja ottaa sinut kyytiin. Todista hänelle minusta” En edes liftannut. Kuitenkin kyseinen auto pysähtyi pysäkille ja kuski avasi oikean puoleisen etuoven ja kysyi: ”Tahdotko kyydin?” Vastasin, että mielihyvin. Hänen autossaan soi iskelmä, joka kuvasi murskaantunutta sydäntä. Iskelmä kuului näin: ”Oi Irma, oi Irma kaipaan lemmenlääkintää…”

Kerroin miehelle olevani kristitty ja että Pyhä Henki oli sanonut minulle jo noin 100 m ennen hänen tuloaan pysäkille, että hän tulee tarjoamaan minulle kyydin. Heti mies terävöityi, sulki radion ja kuunteli sen jälkeen hyvin tarkkaavaisesti minua koko matkan. Panin merkille, että hän oli noin 30-vuotias, ulkomaalaisen näköinen, mustatukkainen ja poikkeuksellisen komea, kuin filmitähti. Hän oli suomalainen ja puhui selkeästi huoliteltua suomea.

Yeshuan Henki sanoi miehellä olevan sydänsuruja ja kehotti minua lohduttamaan häntä ja kertomaan, miten paljon taivaallinen Isämme rakastaa häntä. Sen hän todisti antamalla rakkaan Poikansa Yeshuan kärsimään ja kuolemaan Golgatan ristillä puolestamme.

Tein juuri niin kuin Yeshuan Henki kehotti. Kerroin olleeni kotirukouskokouksessa ja siitä, mitä ihmeellistä siellä oli tapahtunut. (En nyt enää muista mitä).

Mies toi minut asuntoni ulko-ovelle asti, Pohjoinen Rautatienkatu 17a, hymyili ja kiitti rohkaisevista sanoistani. Kiitin häntä lämpimästi kyydistä ja ennen kaikkea kiitin rakasta taivaallista Isääni, jättäen tuon ystävällisen ja sydänsuruja poteneen miehen Pyhän Hengen hoidettavaksi. 

Lopuksi laulu: Kun murhe on ja sydän itkee. 
https://www.youtube.com/watch?v=3LFj3mF_Znw

HalleluYah!