Kristityn ohjeita

Paratiisi – missä se on ja millainen paikka se on?    Sain tämän mietiskelyn aiheen perin poikkeuksellisella tavalla. Viime keskiviikon vastaisena yönä näin unen, jossa minut oli kutsuttu Suomen Eduskuntaan eräiden kristittyjen kanssa. Puhemies esitti kysymyksen: ”Kertokaa kristityt paratiisista. Missä se on ja millainen paikka se on?”    Moni kertoi millainen paikka se heidän mielestään on ja missä se sijaitsee. Saatuani puheenvuoron, kerroin millainen paikka se Raamatun kuvauksen perusteella on ja missä se Raamatun mukaan sijaitsee. Siihen heräsin.    Herättyäni ymmärsin, että tämä aihe tuli minulle taivaasta ja siksi paneudun aiheeseen huolella ja pyrin kuvaamaan paratiisin todellisena paikkana, joka on alun perin luotu juuri meitä ihmisiä varten elämään rakkaudellisessa hengen yhteydessä Luojaamme ja minne kannattaa kilvoitella hintaan mihin hyvänsä.    Kreikan kielen sana ” parádeisos ”, paratiisi , johtuu muinaispersian sanasta ” pairidaëza ”, jolla on me

Israelin kuningas Daavid profetiassa. Israelin kuningas Daavid oli hyvin merkittävä persoona elinaikanaan jo reilut 3000 vuotta sitten. Hän oli Israelin Pyhän, Yehowah Elohimin, kansalleen valitsema kuningas, josta Esrahilainen Eetan kirjoitti näin: Ps. 89:3-5, 20-38 >>3. Minä sanon: ikiajoiksi on armo rakennettu, sinä olet perustanut uskollisuutesi taivaisiin. – 4. "Minä olen tehnyt liiton valittuni kanssa, olen palvelijalleni Daavidille vannonut: 5. 'Minä vahvistan sinun jälkeläisesi ikiajoiksi ja rakennan sinulle valtaistuimen polvesta polveen'. " Sela. 20. Silloin sinä näyssä puhuit hurskaillesi ja sanoit: "Minä olen pannut avun sankarin käteen, olen kansan keskeltä korottanut valittuni:  21. minä olen löytänyt Daavidin, palvelijani, olen voidellut hänet pyhällä öljylläni. 22. Minun käteni on lujasti tukeva häntä, minun käsivarteni on häntä vahvistava. 23. Ei vihollinen yllätä häntä, eikä vääryyden mies häntä sorra; 24. vaan minä hävitän

Kristityltä odotettavat hyvät teot?     Olen luonteeltani laiska, johtuen varmaan geeneistä ja siitä, että sydämeni syke on harvinaisen hidas. Lepopulssini on vain 45 krt/min ja verenpaineeni noin 70-vuotiaalle hoikalle: 120/75 on loistava! Olin aina joukkueeni nopein juoksija Raukissa intin aikaan. Vanhemmiten olen laiskistunut lisää, mikä on ihan normaalia. Niin kauan kuin muistan, olen aina ollut luonteeltani pohdiskelija ja ihmettelijä. Silloin kun vanhemmat veljeni ja nuorin veli olivat korviaan myöten ihastuneet autoihin, minua kiinnosti vain elämän tarkoitus ja miten pääsisin siitä todella selvyyteen! Ajan mittaan taivaallinen Isäni palkitsi sen minulle! HalleluYah! Sellaisiakin ihmisiä on, jotka huomaavat elämänsä ihan huomaamatta lipuvan ohitseen. Silloin osa heistä joutuu paniikkiin ja pyrkii liian lyhyessä ajassa kokemaan lähes kaikkea (valitettavasti) vain omien himojensa tyydyttämiseksi. Korviini on kantautunut hyvin säälittäviä ihmiskohtaloita näiltä tiimoilt

Olet rakastettu ja kutsuttu rakastamaan! Oikea kristityn suhde taivaalliseen Isäämme on Isä lapsi suhde. Olemme uskon kautta Korkeimman poikia ja tyttäriä. Maailmassa tapahtuu usein, että lasten isovanhemmat rakastavat lastenlapsiaan enemmän kuin heidän vanhempansa. Taivaallisella Isällämme, Yehowah Elohimilla, ei ole lastenlapsia. Hänellä on valtavasti ainoastaan rakkaita lapsia. Jokainen meistä, hänen lapsistaan, on jo ikuisuudessa, ennen maailman perustamista, huolella suunniteltu ja meille on annettu erityispiirteet, joita yhdelläkään toisella ihmisellä ei ole. Nuo erityispiirteet eivät näy vain ulkonaisessa olemuksessamme, joka rapistuu iän myötä ja jonka jätämme tänne siirtyessämme taivaskotiin, vaan ennen kaikkea ne näkyvät sisäisessä olemuksessamme, jos emme kätke niitä muilta. Toisinaan ne näkyvät, vaikka yritämme kätkeä ne muilta.  Apostoli Johannes kirjoitti lapseudestamme 1. Joh. 3:1-6 näin: >>1. Katsokaa, millaista rakkautta Isä on meille osoittan