Viikon mietiskelyn aihe 24.8.2018

~ Yehowah on Ikuinen Rakkaus ~ 

On ymmärrettävää, että kaikki hitusenkin ihmisymmärrystä omaavat ihmiset kaipaavat rakkautta osakseen. Niin on myös eläinten laita. Voi, miten hellästi kissa- ja koiraemot hoivailevatkaan pienokaisiaan ja miten heidän ”kullanmurunsa” vastaavat emojensa rakkauteen iloisesti vastarakkaudella! Ehkä siksi kissoista ja koirista pidetään erityisesti.

Ikuinen Rakkaus eli taivaallinen Isämme, on luonut meidät ihmiset ja eläimet yhteyteensä, elämään hänen ikuisen rakkautensa ja huolenpitonsa kohteina. Raamattu osoittaa, että tuo yhteys katkesi paratiisissa esivanhempiemme langettua syntiin. Sen seurauksena on myös ihmisen valtaan annettu koko luomakunta joutunut synnin ja turmeluksen orjuuteen.

Samalla kun koko ihmiskunta joutui katoavaisuuden alaiseksi, joutui myös ihmisten valtaan annettu luomakuntakin saman vitsauksen alaiseksi. Ikuinen Rakkaus – Yehowah Elohim – ei kuitenkaan jättänyt ihmis- ja luomakuntaa toivottomuuteen, vaan toivon varaan järjestäen ihmisille ja luomakunnalle mahdollisuuden pelastua. 

Luemme tästä jakeet: Room. 8:18-25

>>18. Päättelen siis, etteivät tämän nykyisen ajan kärsimykset ole verrattavissa siihen kirkkauteen, joka on ilmestyvä meihin. 19. Koko luomakunta ikävöi ja odottaa hartaasti Elohimin lasten ilmestymistä.

20. Luomakunta on näet alistettu katoavaisuuden valtaan, ei omasta tahdostaan, vaan alistajan, kuitenkin sen toivon varaan, 21 että itse luomakuntakin vapautetaan turmeluksen orjuudesta Elohimin lasten kirkkauden vapauteen.

22. Me tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytyskivuissa aina tähän hetkeen asti. 23. Eikä vain se vaan myös me, joilla on Hengen esikoislahja, huokaamme sisimmässämme ja odotamme lapseksi ottamista, ruumiimme lunastusta.

24. Toivossa me olemme pelastetut. Mutta toivo, jonka näkee toteutuneen, ei enää ole toivo. Kuka sellaista toivoo, minkä näkee! 25. Mutta jos me toivomme sitä, mitä emme näe, me odotamme sitä kärsivällisesti.<<

Silloin kun tuo suuri vapautuksen hetki koittaa, lakkaavat kansat sotimasta toisiaan vastaan, eläimet lakkaavat syömästä toisiaan ja kasvitkin lakkaavat myrkyttämästä ja kuristamasta heikompia lajikkeita. Kaikenlainen väkivalta lakkaa siinä uudessa maassa ja niissä uusissa taivaissa, jotka Yehowah Elohim tulee luomaan. Luemme Jes. 65:17-18

>>17. Katso, minä luon uudet taivaat ja uuden maan. Entisiä ei enää muisteta, eivätkä ne enää nouse mieleen, 18. vaan te saatte iloita ja riemuita ikuisesti siitä, mitä minä luon. Sillä katso, riemuksi minä luon Jerusalemin, iloksi sen kansan.<<

Ennen esivanhempiemme syntiinlankeemusta eivät eläimet syöneet eivätkä vahingoittaneet toisiaan, vaan elivät täydessä sovussa keskenään. Kun uudet taivaat ja uusi maa on luotu, on tuo ihana ja rauhaisa olotila palautettu takaisin maan päälle ja sen alle, samoin meriin ja vesistöihin. Voimme lukea pienen otteen tästä olotilasta jakeista Jes. 11:1-10

>>1. Mutta Iisain kannosta nousee verso, ja vesa puhkeaa sen juurista. 2. Hänen päällään lepää Yehowan Henki, viisauden ja ymmärryksen henki, taidon ja voiman henki, tiedon ja Yehowan pelon henki. ((Siis seitsemän henkeä muodostaen yhdessä Pyhän Hengen vrt. Ilm. 1:4b)). 3. Yehowan pelko on hänen ilonsa. Ei hän tuomitse silmämitalla eikä jaa oikeutta korvan kuulolta, 4. vaan hän tuomitsee köyhien asiat vanhurskaasti ja jakaa oikein oikeutta maan nöyrille.

Suunsa sauvalla hän lyö maata, surmaa jumalattomat huultensa henkäyksellä. 5. Vanhurskaus on hänen kupeittensa vyö, totuus vyönä hänen lanteillaan. 6. Silloin susi asuu karitsan kanssa ja pantteri makaa vohlan vieressä. Vasikka, nuori leijona ja syöttöhärkä kulkevat yhdessä, ja pieni poika paimentaa niitä. 7. Lehmä ja karhu käyvät samalla laitumella, niiden vasikat ja pennut makaavat vieretysten. Leijona syö rehua kuin härkä.

8. Imeväinen leikkii kobran kolon luona, ja vieroitettu lapsi kurottaa kätensä kyyn onkaloon. 9. Missään minun pyhällä vuorellani ei tehdä pahaa eikä vahinkoa, sillä maa on täynnä Yehowan tuntemista, niin kuin vedet peittävät meren. 10. Sinä päivänä seisoo Iisain juurivesa kansojen viirinä. Kansat etsivät häntä, ja hänen asumuksensa on täynnä kunniaa.<<

Tuntuiko tuo Messiaan hallitseman tulevan kuningaskunnan kuvaus liian satumaiselta? Tässä kohden Totuus on satuakin ihmeellisempi! Jakeessa 9 kerrotaan syy tähän suureen muutokseen verrattuna nykyolotilaan maailmassa: ”maa on täynnä Yehowan tuntemista”.

Ikuinen rakkaus kutsuu luokseen!

Moni sanoo nykyisin: ”Ei meitä kiinnosta ikuinen elämä, koska täällä maan päällä on niin paljon vääryyttä, väkivaltaa, kärsimystä, pelkoa, ahdistusta ja toivottomuutta, rakkauden puutteesta nyt puhumattakaan!” Koko tuo pitkä lista pitää paikkansa, mutta taivas ei ole suinkaan samanlainen paikka, kuin tämä langennut ja pahan valtaan annettu maailmamme!

Millainen paikka taivas sitten on ja viihdymmekö me todella siellä ikuisesti, jos meidät sinne lopulta huolitaan? Lyhyesti sanoen uusi taivas ja uusi maa tulevat olemaan nykyisen maailmamme ja nykyisten luotujen taivaiden lähes täydellisiä vastakohtia. Ne ovat turmeltumattomia, katoamattomia ja täydellisiä rauhan, ilon, levon ja rakkauden asuinpaikkoja.

Kurkistamme nyt sinne jakeiden 1. Kor. 2:9 ja Kol. 1:12-14 ja Ilm. 21:1-2, 22:1-5 kautta.

>>1. Kor. 2:9. Mutta niin kuin on kirjoitettu: ”Mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut, sen Elohim on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat”.

Kol. 1:12-14. 12. Iloiten te silloin kiitätte Isää, joka on tehnyt teidät kelvollisiksi saamaan osuuden siitä perinnöstä, joka pyhillä on valkeudessa. 13. Elohim on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa kuningaskuntaan, 14. hänen, jossa meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen.

Ilm. 21:1-2. 1. Minä näin uuden taivaan ja uuden maan, sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa olivat kadonneet, eikä merta enää ollut. 2. Näin myös pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, laskeutuvan alas taivaasta Elohimin luota, valmistettuna niin kuin morsian, miehelleen kaunistettu. (Voit lukea koko luvun loppuun, samoin seuraavan luvun jos kiinnostaa.)

Ilm. 22:1-5. 1. Enkeli näytti minulle myös elämän veden virran, joka hohtavana kuin kristalli kumpusi Elohimin ja Karitsan (Adonai Yeshuan) valtaistuimesta. 2. Keskellä kaupungin pääkatua ja virran molemmilla puolilla oli elämän puu, joka kantoi kahdettoista hedelmät antaen hedelmänsä joka kuukausi. (Myös silloin kuu on maapallon kiertolaisena). Puun lehdet ovat kansojen tervehtymiseksi.

3. Mitään kirousta ei enää ole. Siellä on Elohimin ja Karitsan valtaistuin, ja hänen palvelijansa palvelevat häntä. 4. He näkevät hänen kasvonsa, ja hänen nimensä on heidän otsassaan. 5. Yötä ei enää ole, eivätkä he tarvitse lampun valoa eivätkä auringon valoa, sillä Yehowah Elohim valaisee heitä. Ja he hallitsevat aina ja ikuisesti.<<

Löydämme Raamatusta toki paljon muitakin kohtia noiden Ilmestyskirjan lukujen 21-22 lisäksi. Nämä lainaukseni kuitenkin jo osoittavat sen, miten erilainen ja miten paljon nykyistä maailmaamme parempi tuleva taivas ja uusi maa tulevat olemaan!

~ Ikuisen Rakkauden olemus ~

Vaikka uusi taivas ja uusi maa ovat ylen ihanat, niin kaikkein ihaninta niissä on saada kokea alati rakkaan Luojamme ja Lunastajamme rakkautta, hänen joka profeetta Jeremian kautta (31:3) sanoi, koskien jokaista Yehowan valittua: >>Kaukaa ilmestyi minulle Yehowah ja sanoi: Ikuisella rakkaudella Minä Olen sinua rakastanut. Sen tähden olen vetänyt sinua puoleeni armosta.<<

Kun Adonai Yeshua vaelsi maan päällä 2000 vuotta sitten, hän opetti sanoen Joh. 6:37,44.

>>37. Jokainen, jonka Isä antaa minulle, tulee minun luokseni, ja sitä, joka tulee minun luokseni, minä en ikinä heitä ulos! …
44. Ei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, vedä häntä. Sen, joka tulee, minä herätän viimeisenä päivänä.<<

Adonai Yeshua opetti meille opetuslapsilleen myös kaikkein tärkeimmän opetuksen, josta riippuu mahdollisuutemme saada periä ikuinen elämä. Luemme sen jakeesta Joh. 17:3.

>>Ikuinen elämä on sitä, että he tuntevat *) sinut, ainoan tosi Elohimin, ja Yeshua HaMashiach’n, jonka sinä olet lähettänyt.<<

*) Tässä on käytetty kreikan sanaa: ginóskósin. Sen perusmuoto sisältää suomennettuna seuraavaa:
- tietää, saada tietää, tuntea, oppia tuntemaan, huomata, ymmärtää, osata, tunnustaa, tuntea (=yhtyä sukupuolisesti). /// Kyse on siis hyvin intiimistä yhteydestä Luojan ja luodun välillä, jopa syvemmästä kuin aviopuolisoilla heidän ollessaan sukupuoliyhteydessä. Opettihan Paavali sanoen 1. Kor. 6:17 >>Mutta joka yhtyy Adonaihin, on yksi henki hänen kanssaan.<<

Vertaa tähän myös Tanakhin mainintaa niiden profeettojen kokemuksista, jotka saatettiin hurmostilaan. Luemme jakeen 1. Sam. 19:24.

>>Silloin hänkin riisui vaatteensa ja joutui hurmoksiin Samuelin edessä; ja hän kaatui maahan ja makasi alastomana koko sen päivän ja koko sen yön. Sen tähden on tapana sanoa: "Onko myös Saul profeettojen joukossa?"<<

Myös minut saatettiin hurmostilaan ollessani Israelissa. Siksi tiedän miltä se tuntuu. Vaikka kokemus on hyvin intiimi, niin kerron siitä kehotukseksi siksi, että jokaisen kristityn todella kannattaa ottaa tosissaan Raamatun opetukset, eikä mukautua yleisesti hyväksyttyihin ”kristillisiin opetuksiin”, mitkä ovat osin jopa harhaoppia!

Olin siihen aikaan - vuoden 1977 tammi- ja helmikuussa -  vapaaehtoisena töissä Israelissa, kibbutz Kiryat Anavimissa, Suomen Karmel Yhdistyksen välittämänä. Ennen sinne menoa kysyin yhdistyksen konttorissa: ”Onko niin, ettei minun tarvitse tehdä siellä lainkaan töitä sapattina?” Minulle vastattiin: ”Ei tarvitse. Israel on maailman ainoa valtio, jossa vietetään sapattia lepopäivänä.”

Sain perillä huomata, että saamani vastaus oli vain loppuosalta totta. Adonai Yeshua auttoi minua kuitenkin siten, että kun työtehtäviä arvottiin, sain peräti kaikki ensimmäiset kahdeksan (8) viikkoa aina lepopäiväksi sapatin! Kun sitten moni sairastui, niin tehtäviä ei arvottu, vaan minut määrättiin töihin sapatiksi. Kieltäydyin vedoten saamaani lupaukseen Suomen Karmel Yhdistykseltä ennen kibbutziin tuloa.

Vastaukseni kohautti kibbutzin johtoa! He järjestivät erityiskokouksen, johon minut ja kibbutzin johto kutsuttiin. Menin sinne Raamattu kainalossa. Kun minulta kysyttiin, että miksi kieltäydyn töistä sapattina, niin kerroin noudattavani Mooseksen Lain käskyä: ”Muista pyhittää sapatti niin ettet tee silloin mitään arkiaskareita.” He olivat tyrmistyneitä!

Olin näet noudattanut tuota säädöstä jo vuodesta 1973 alkaen. Se oli vaikeuttanut työn saamista, mutta tyydyin myös ihan hanttihommiin vaatimatta koulutustani vastaavaa työtä. Kibbutzin johtajatar kysyi: ”Rakastatko sinä meitä juutalaisia?” Vastasin: ”Rakastan! En minä muuten olisi tullut tänne raskaisiin maataloustöihin. Rakastan kuitenkin Yehowah Elohimia enemmän kuin juutalaisia ja tahdon noudattaa ensisijaisesti hänen käskyjään.”

Silloin Johtajatar kuulutti kokouksen päättyneeksi. Seuraavana päivänä yhdyshenkilö ilmoitti, että minun on poistuttava kibbutzista ja lennettävä Suomeen heti, kun hän saa järjestettyä minulle istumapaikan lentokoneeseen. Sen kuultuani koin syvää murhetta sydämessäni. Menin huoneeseeni, suljin oven ja otin Raamatun esiin saadakseni lohtua.

Sain sydämelleni lukea luvun Joh. 14. Luin lukua kyynelten läpi. Yllättäen jakeet 21 ja 23 ikään kuin hyppäsivät esiin ja alkoivat puhutella minun sisintäni. Ne kuuluvat näin:

>>21. ”Se, jolla on minun käskyni ja joka noudattaa niitä, rakastaa minua. Ja joka rakastaa minua, häntä minun Isäni rakastaa, ja minä rakastan häntä ja ilmaisen itseni hänelle”.

23. Yeshua vastasi hänelle: ”Jos joku rakastaa minua, hän pitää minun sanani. Minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen luokseen ja jäämme hänen luokseen asumaan.”<<

Silloin, kyynelten virratessa poskilleni, sanoin sydämessäni näin: ”Rakas taivaallinen Isäni. Juutalaiset karkottavat minut täältä, vaikka halusin olla täällä koko vuoden ja olen monen kristitynkin silmissä vähintään harhaoppinen. Tunnen itseni hyvin yksinäiseksi, väärin ymmärretyksi ja ihmisten hylkäämäksi.

Sinä tiedät, että olen pyhittänyt sapatin jo vuosia siksi, että rakastan sinua. Sen vuoksi minut pian karkoitetaan täältä, vaikka haluaisin työskennellä täällä koko vuoden. Toivon nyt vain sitä, että Sinä vielä rakastat minua.”

Silloin tunsin, miten huoneeseeni laskeutui syvä hiljaisuus ja rauha. Ylhäältä päin alkoi ikään kuin virrata rakkauden virta ja se voimistui koko ajan. Kun huomasin, etten enää kykene istumaan pöytäni ääressä kaatumatta, niin hivuttauduin viereessä olevaan sänkyyni selälleni, suljin silmäni ja odotin ihmetellen, että mitä merkillistä nyt tapahtuu?

Kuulin selvän miehen äänen sanovan: ”Minä rakastan sinua!” Heti sen jälkeen valtava, ikään kuin rakkauden hyökyaalto, pyyhkäisi hitaasti lävitseni. En ollut koskaan kokenut sellaista rakkautta! Kun se laantui, kuulin uudelleen samat sanat: ”Minä rakastan sinua!” Heti sen jälkeen lävitseni pyyhkäisi vieläkin voimakkaampi rakkauden hyökyaalto niin, että olin menettää tajuntani.

Sen aallon laannuttua kuulin vielä kolmannen kerran samat sanat: ”Minä rakastan sinua!” Sitä seurasi edellistäkin voimakkaampi rakkauden hyökyaalto niin, että pelkäsin katoavani olemattomiin. Tunsin näet joka soluni olevan sen valtavan rakkauden syleilyssä. Sellaista pyhää ja täydellistä rakkautta en ollut koskaan aiemmin kokenut **). Se oli minun hurmoskokemukseni.

Silloin sanoin: ”Rakas Luojani, nyt minä todella tiedän, että sinä rakastat minua! Lopeta jo, etten katoa olemattomiin!” Hän antoi heti sen jälkeen tuon rakkauden voimakentän vähitellen tasaantua ja noin tunnin jälkeen kykenin jo nousemaan jaloilleni.

Menin iltapalalle kibbutzin ruokalaan ja kävelin tanssiaskelin! Porukka tuijotti minua siellä, koska kasvoni säteilivät. Myös kibbutzin johtajatar oli silloin siellä ja katsoi minua pitkään, hymyillen. Ehkä hän ajatteli minun nauttineen jotain "miestä väkevämpää" ja olikin siinä osittain oikeassa.

**) Jos vertaan tuota kokemustani aiemmin kokemaani rakkauteen naisen kanssa, niin edellä mainittu hurmoskokemus oli hengellisesti paljon korkeammalla tasolla, täysin vertaansa vailla ja äärettömän paljon ihmeellisempi! Sain sinä aikana kokea olevani rakkauden kohteena ja täydellisellä rakkaudella, täydellisesti rakastettu ***). HalleluYah! 

Jos tuollainen hengellinen olotila vallitsee taivaassa, niin vaikka itse taivas olisi vain kuin kuiva ja pelkkiä hiekkadyynejä sisältävä Saharan autiomaa, niin silti tahtoisin viettää siellä ikuisuuden, kunhan vain saisin olla siellä tuollaista rakkautta osoittavan Luojani seurassa! HalleluYah! 
***) PS. Minä todella tarvitsin tuollaista Ikuisen Rakkauden kosketusta, sillä Israelista lähdön jälkeiset kaksi viikkoa olivat aikaa, jona uskoani Adonai Yeshuaan koeteltiin useasti ja monella tavoin. Silloin muistelin tuota iltaa.

Suosittelen lukijalle tutustumista ja uskomista Pyhän Hengen opastuksella kaikkeen siihen, mitä Adonai Yeshua opetti meille profeettojensa, omien sanojensa kautta ja apostoliensa opetusten välityksellä!

Jos olet kuuliainen heidän opetuksilleen, silloin sinäkin pääset hengen yhteyteen Adonai Yeshuan ja taivaallisen Isämme, Yehowah Elohimin, tuon kaikkein suurimman ja ~ Ikuisen Rakkauden ~ kanssa!

Lopuksi aiheeseen sopivia lauluja:

”We choose the fear of the Lord” Maranatha Singers: https://www.youtube.com/watch?v=KZ35aiGAchc&list=RDPO9ADFDfxIU&index=7

”Singing with the lyre” Princess Yehudia:
https://www.youtube.com/watch?v=ve2OvOOmLEI

”Korkeimman suojassa” Arja Simojoki – Marcus Bäckman:
https://www.youtube.com/watch?v=fhG3n8877yc