Viikon mietiskelyn aihe 31.8.2018

Valmistautuminen viimeiselle matkalle

   Jos olet menossa matkalle kauas ulkomaille pidemmäksi aikaa, vaatii se aina erityisiä matkajärjestelyjä, joihin suhtaudut huolella ja hyvissä ajoin. Passisi tulee olla voimassa ja mahdollisesti myös viisumi, riippuen matkakohteestasi. Tulee tarkoin harkita mitä vaatteita ja muuta tavaraa välttämättä pitää ottaa mukaan, mahdolliset rokotukset pitää ottaa jne. 

  Myös silloin, kun lähtöhetki ajasta ikuisuuteen lähestyy, on tärkeää tehdä tarvittavat lähtövalmistelut. Tulee tutkistella sydäntä ja sitä, että olemme puhtain sydämin eli Karitsan veressä pestyinä menossa tapaamaan Vapahtajaamme kasvoista kasvoihin. Tulee ajoissa hyvästellä kaikki rakkaat, jotka vielä jäävät tänne muuttovuoroaan odottelemaan jne.

  Jotkut ovat jopa niin tarkkoja, että ovat hankkineet ruumisarkkunsakin jo etukäteen, kuten Kainuusta kotoisin oleva, entinen turkulainen Tuomiokirkon ja Turun Linnan matkaopas Aiju von Schöneman. Hän asuu nykyisin Hämeenlinnassa. Hän on pitänyt jo vuosia omaa ruumisarkkuaan olohuoneessa. Nainen oli perheväkivallan uhri ja erosi jo 32-vuotiaana.

  Hän ei kuitenkaan avioitunut enää eronsa jälkeen, kuten ei äitinikään, joka erosi myös nuoruudessaan maallisen isäni liiallisen alkoholinkäytön vuoksi ja katui sitä lopun ikänsä. Äitini toteutti Raamatun ohjetta, että jos nainen eroaa, niin hänen ei tule sen jälkeen enää avioitua. Aijunkin tarina on koskettava. Seuraava lainaus on ET-lehdestä 16-09-2014.

>>Sen (minä Aiju) neuvon, että perheväkivallan uhrin kannattaa heti lähteä pakoon ja kovaa. Aijun irtipääsy kesti seitsemän vuotta, sillä aviomiehen olisi ollut helppo osoittaa persoonallinen vaimo hysteeriseksi. Kaksi pientä lastakin vaativat huomionsa.

– Mutta mitään en kadu. Ihminen on kaiken eletyn summa, ja myös ikävät kokemukset muokkaavat persoonaa. Avioliittoni oli sekä rikas että vaarallinen. Avioerosta lähti uusi kukoistus, opiskelu. Useinhan kriisistä syntyy jotain hyvääkin.

  Vaikka Aiju oli erotessaan vain 32-vuotias, ei hän koskaan avioitunut uudelleen. Hän päätti panostaa äitiyteen, opiskeluun ja oppaan ammattiin. Rakas isä, ukki, oli suurena apuna yksinhuoltajaäidin elämässä.<<

https://www.etlehti.fi/artikkeli/uusia_alkuja/aiju_von_schoneman_ruumisarkkuni_on_ollut_olohuoneessa_jo_monta_vuotta

  Arkkuhautauksesta sen verran, että nykyisin yleisin hautaamistapakin, polttohautaus, on Raamatun opetusten vastainen. Ei kukaan oikeaoppinen israelilainen eikä kristitty hyväksy sitä sen vuoksi, että ihminen on luotu maan tomusta Luojansa kuvaksi. Luojan kuvan polttaminen on hänen ja vainajan muiston häpäisyä! Luemme tästä jakeet Aam. 2:1-3.

>>1. Näin sanoo Yehowah: Mooabin kolmen rikoksen, neljänkin rikoksen tähden
minun päätökseni pysyy. Koska se on polttanut kalkiksi Edomin kuninkaan luut, 2. sen tähden minä lähetän tulen Mooabia vastaan, ja se kuluttaa Kerijotin palatsit. Mooab kuolee sodan melskeessä, sotahuudon ja soofar-torven pauhatessa.
3. Minä hävitän sen keskeltä tuomarin, ja kaikki sen päämiehet minä tapan samalla kertaa, sanoo Yehowah.<< Huomaamme, että luiden polttaminen kalkiksi oli tuomion syynä!

  Jokaisen ihmisen elämäntarina on ainutlaatuinen, mutta painotan sitä, että elämämme täällä ajassa on vasta sen alkua, vaikka eläisimmekin jopa yli 100-vuotiaiksi! Elämämme ajan rajan tuolla puolen on nimittäin ikuisuuden kestävä, sillä se ei pääty koskaan! Siksi, jos olemme viisaita, meidän tulee valmistautua huolella viimeiselle matkallemme!

Valmistaudu jo nuoruudessasi!

  Meidän tulee tietenkin huomioida ikuisuuteen siirtymisemme jo ennen kuin olemme elon illassa! Olemmehan täällä vain kauttakulkumatkalla. Kuultuamme pelastussanoman Adonai Yeshuan käsittämättömistä kärsimyksistä syntiemme vuoksi ja hänen veriuhristaan ja voitostaan Golgatan ristille kuollessaan, tulee meidän ottaa se uskossa vastaan.

  Muuten se ei hyödytä meitä, vaan joudumme ikuiseen tuskaan ja vaivaan viimeiseltä tuomiolta. Meidät heitetään sieltä helvettiin, ellei nimeämme löydy Elämän Kirjasta, johon se kirjoitetaan sillä hetkellä, kun otamme Adonai Yeshuan sydämen uskolla vastaan omaksi Vapahtajaksemme. Oikeastaan nimemme on kirjoitettu sinne jo ennen maailman luomista.

  On suuri mysteeri, että pelastuvien nimet on kirjoitettu Karitsan elämänkirjaan jo ennen maailman luomista! Luemme seuraavat kaksi Raamatunkohtaa: Ilm. 13:5-8 ja Room. 8:

a) Ilm. 13:5-8
>>5. Pedolle annettiin suu puhua suuria sanoja ja pilkkapuheita, ja sille annettiin valta tehdä sitä neljäkymmentä kaksi kuukautta. 6. Se avasi suunsa jumalanpilkkaan, pilkatakseen Elohimin nimeä ja hänen asuinsijaansa ja heitä, jotka taivaassa asuvat.

7. Sen sallittiin käydä sotaa pyhiä vastaan ja voittaa heidät, ja sen valtaan annettiin kaikki sukukunnat, kansat, kielet ja kansanheimot. 8. Sitä kumartavat kaikki maan päällä asuvat – kaikki ne, joiden nimi ei ole kirjoitettuna maailman perustamisesta alkaen teurastetun Karitsan elämänkirjaan.<<

b) Room. 8:28-39

>>28. Me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka rakastavat Elohimia, niiden, jotka hän on suunnitelmansa mukaan kutsunut. 29. Sillä ne, jotka hän on ennalta tuntenut, hän on myös ennalta määrännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa. 30. Mutta ne, jotka hän on ennalta määrännyt, hän on myös kutsunut, ja ne, jotka hän on kutsunut, ne hän on myös vanhurskauttanut. Ja ne, jotka hän on vanhurskauttanut, hän on myös kirkastanut. 

31. Mitä me siis tähän sanomme? Jos Elohim on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan? 32. Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssaan!
33. Kuka voi syyttää Elohimin valittuja? Elohim on se, joka vanhurskauttaa. 34. Kuka voi tuomita kadotukseen? HaMashiach Yeshua on kuollut, onpa hänet vielä herätettykin, ja hän on Elohimin oikealla puolella ja rukoilee meidän puolestamme.

35. Kuka voi meidät erottaa HaMashiach’n rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka? 36. Onhan kirjoitettu: "Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää. Meitä pidetään teuraslampaina". 37. Näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttaan, joka meitä on rakastanut.

38. Olen näet varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit eivätkä henkivallat, ei mikään nykyinen eikä tuleva, eivät voimat, 39. ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi erottaa meitä Elohimin rakkaudesta, joka on HaMashiach Yeshuassa, Adonaissamme.<<

  Se seikka, että Luojamme on tuntenut ennalta kaikki luotunsa ja nähnyt jo ennalta heidän tulevat ratkaisunsa, myös koskien pelastussanoman vastaanottamista, ei tarkoita fatalismia eli kohtalonoppia. Se tarkoittaa sitä, että Luojamme, Yehowah Elohim, on kyennyt katsomaan tulevaisuuteen, läpi kaikki ihmissuvun sukupolvien ja tutkinut niissä ajallaan elävät ihmiset.

Kuolinpäivä on parempi syntymäpäivää!

  Luemme Saarn. 7:2
>>Hyvä nimi on parempi kuin kallis öljy ja kuolinpäivä parempi kuin syntymäpäivä.<<

  Lapsen syntyessä ei vielä tiedä, mitä hänestä ajallaan tulee. Kuollessa se jo tiedetään. Lisäksi vanhurskaan kristityn kuolema on hänelle vapautuksen ja suuren ilon päivä. Pääseehän hän lopullisesti irti tästä kurjasta synnin ja kuoleman ruumiista! Siksi apostoli Paavali kirjoitti seuraavan koskettavan lauseen Fil. 1:21.

>>Sillä elämä on minulle HaMashiach ja kuolema on voitto.<<

Lähtöpäivän lähestyessä

  Ihmisillä on yleensä halu elää, vaikka voimat uupuvatkin iän myötä. Olen pannut merkille, ettei ruoka enää minulle maistu, kuten nuorempana ja vähitellen siteet tähän katoavaan maailmaan katkeavat. Myös iän mukanaan tuomat sairaudet ja kivut eri puolilla kehoa muistuttavat minua siitä, ettei minun ole tarkoituskaan elää täällä kauan. Minuakin valmistetaan lähtöön!

  Muistan hyvin erään erittäin rakkaan uskonsisareni, joka oli minulle kuin äiti. Hän, Anni Kanerva, jolla oli raitis profetian lahja, profetoi minulle asioita, jotka ajallaan toteutuivat elämässäni. Opin tuntemaan hänet jo 1972 Vartiokylän Jeesus-talolla, Stadissa. Minut johdatettiin asumaan toviksi Boråsiin ja Anni oli johdatettu asumaan sinne vain noin 100 m päähän!

  Minulle oli iloinen yllätys kuulla eräältä tutultani Annin asuvan niin lähellä minua. Menin tapaamaan häntä ja kävimme yhdessä samoissa kristittyjen tilaisuuksissa Boråsissa ja Fåklavikissa. Vuodet kuluivat ja Anni muutti Stadiin takaisin. Adonai Yeshua johdatti minut Göteborgoista Turkuun työn merkeissä 1990. Kävin muutaman kerran tapaamassa Annia Stadissa. Kerron siitä erään tapauksen:

  Tapahtui noin 1995. Menin erään Anna nimisen nuoren naisen kanssa tapaamaan Annia vanhusten palvelutaloon, sillä Anni oli jo 88-vuotias. Kerroin edeltä jo Annalle, ettei hänen pidä säikähtää, jos Anni tuo hänelle Pyhän Hengen voitelussa profetian, joka toteutuu! Niin myös kävi. He eivät ollut koskaan aiemmin tavanneet, enkä ollut kertonut Annasta mitään.

  Olin vain maininnut, että uskova Anna haluaisi tavata Annin ja Anni suostuisi siihen. Kun saavuimme Annin luo, niin heti ulko-ovella Anni alkoi profetoida. Hän puhui ensin kielillä ja sitten tuli sanoma Annalle: ”Rakas lapseni. Minä olen järjestänyt sinulle tärkeän tehtävän Jerusalemissa. Työ, jota sinulle on tarjottu on minulta. Älä kieltäydy siitä. Minä Olen kanssasi!”

  Sen kuultuaan Anna sanoi, että tuo profetia on todella taivaasta! Hän kertoi minulle ja Annille seuraavan asian jota emme tienneet: Annalle oli tarjottu ”kukkaistytön” työtä monimiljonääri Gitta Sheroverin luona Jerusalemissa. Gitta oli yli 70-vuotias leski, jonka ainoa poikakin oli jo kuollut. Anna oli todellakin jo vakavasti harkinnut kieltäytymistä tuosta työstä.

  Kauniilla, sinisilmäisellä ja vaaleatukkaisella Annalla oli näet ikäviä kokemuksia useista kateellisista naisista ja häntä hallitsemaan pyrkineistä työtovereista Israelissa. Hän oli näet työskennellyt muutaman vuoden timanttikaupassa myyjänä. Koska hän menestyi työssään, olivat työkaverit alkaneet kohdella häntä kaltoin. Anna oli päättänyt, että Israel saa jo jäädä.

  Anna meni silti sinne profetian vahvistamana ja koska oli pyytänyt miettimisaikaa viikon, sai hän kyseisen työn ja suoriutui siitä loistavasti. Hänen työnään oli seurustella Gittan kanssa ja hakea joka päivä upeita kukkia Gittan puutarhasta, sommitella niistä floristin tavoin asetelmia ja laittaa niitä upeisiin kukkamaljakoihin. Myös siivoustyötä hän teki.

  Gitta oli lahjoittanut Jerusalemin kaupungille upean teatterin ja siksi sen viereisen kadun nimeksi oli annettu Sheroverin katu. Hän kertoi Gittan olleen hyvin voimakastahtoinen ja siksi työ oli varsin vaativaa. Gittan luona kävi näet Israelin huippupoliitikkoja ja muidenkin valtioiden kuuluisuuksia usein vieraisilla. Gitta alkoi yllättäen pitää erityisesti Annasta!

  Anna ihmetteli, miksi Gittan suhtautuminen häneen yhtäkkiä muuttui nopeasti? Asia kävi ilmi siten, että Annan ja muidenkin palvelusväen asuinhuoneisiin oli Gittan luona asennettu salaa mikrofonit. Niiden kautta Gitta kykeni salaa kuuntelemaan kaiken, mitä palvelusväki puhui hänestä selän takana. Anna kertoi Gittan suhtautumisen muuttuneen seuraavasti:

  Erään kerran palvelusväki, useita naisia eri maista, puhui Gittasta pahaa selän takana. He parjasit Gittaa nimittäen tätä ankaraksi jne. Anna osoitti siviilirohkeutta sanoessaan: ”Minä pidän paljon Gittasta. Hän on luotettava ja fiksu nainen. Minulla ei ole hänestä yhtään pahaa sanaa sanottavana.” Anna oli näet ottanut elämänohjeekseen olla puhumatta kenestäkään pahaa.

Annin viimeiset päivät ajassa

  Anni täytti 90 vuotta ja kävin tapaamassa häntä, muistaakseni Koskelan sairaskodissa(?) Anni purki sydäntään minulle sanoen: ”En ymmärrä miksi minua vielä pidetään elossa, vaikka minulla ei enää ole mitään tehtävää täällä maailmassa?” Vastasin: ”Vaikka et enää sydänvikaisena pystykään puhumaan etkä evankelioimaan ihmisiä, niin voit toimia esirukoilijana.” (Hänen nuorin poikansa oli näet vielä elossa, mutta luopiona.)

  Anni tuotiin päivittäin asukkien olohuoneeseen istumaan pyörätuolissa ja hänen kasvonsa suunnattiin televisioon päin, jota hän ei halunnut katsella eikä kuunnella. Hänen huoneessa asui lisäksi useita muita vanhuksia, joista osa sadatteli jopa öisin suureen ääneen. Siksi ymmärrän sen, että lopulta Anni kieltäytyi ottamasta ravintoa letkulla vatsaan ja menehtyi.

  Me emme voi ymmärtää, miksi monet ihmiset – myös fiksut ja antaumukselliset kristityt - joutuvat vanhuudessaan kärsimään useita eri sairauksia, makaamaan vuodeosastoilla jopa useita vuosia, kuten rakas kummitätini Selma Norrgård. Hän joutui elää kituuttamaan jopa neljä vuotta Lohjan Sairaalan vuodeosastolla kykenemättä edes kääntymään vuoteessaan.

  Näen ainoaksi syyksi sen, että meitä valmistetaan taivasta varten. Joidenkin kohdalla tuo prosessi kestää kauemmin ja joidenkin kohdalla lyhyemmän aikaa. Kuten Daavid Psalmissa 139:16 runoili, ovat meidän elinpäivämme jo ennen syntymäämme etukäteen määrätty!

>>Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennen kuin ainoakaan niistä oli tullut.<<
- Kyse on myös lunastettujen nimistä teurastetun Karitsan elämänkirjassa.

Lopuksi kaksi teemaan sopivaa laulua:

”Hän omiansa aina tahtoo turvaan!” The Aaltos:

https://www.youtube.com/watch?v=6f9nMvuR3Uw

”You Are My Hiding Place!” Maranatha Singers:
https://www.youtube.com/watch?v=QXHnl3WdHxY